Hautajaisetiketti – mitä, miksi ja miten?

Hautajaisiin liittyy monia tapoja ja kirjoittamattomia sääntöjä, jotka ohjaavat siunaus- ja muistotilaisuuden kulkua. Hautajaisetiketti saattaa askarruttaa etenkin hautajaisvierasta, jolle tilanne on uusi tai harvinainen. Nykyisin monet perhejuhlat ovat saaneet uusia vivahteita ja perinteitä muokataan ja uudistetaan, mutta hautajaiset ovat pysyneet melko ennallaan osin johtuen uskontoon liittyvistä käytännöistä ja osin siitä, että surun ja menetyksen hetkeä halutaan kunnioittaa arvokkaalla tavalla ja perinteisin menoin.

Hautajaiset järjestetään yleensä vainajan uskontokunnan hautajaistapojen mukaan. Tässä kirjoituksessa käsitellään hautajaisia evankelisluterilaisen kirkon perinteiden mukaan. Jos hautajaisvieraana epäröit, minkä uskontokunnan hautajaisista on kyse, kysy asiaa omaisilta.

 

Siunaustilaisuus ja muistotilaisuus

Hautajaiset järjestetään Suomessa yleensä 2-3 viikon kuluttua kuolemasta. Hautajaiset koostuvat useimmiten siunaustilaisuudesta, jossa vainajan ruumis saatellaan viimeiselle matkalle, sekä muistotilaisuudesta, jossa omaiset ja läheiset kokoontuvat siunaustilaisuuden jälkeen. Siunaustilaisuuden tapahtumapaikkana on siunauskappeli tai kirkko, mutta se voidaan järjestää myös haudalla, uurnalehdossa tai sairaalan kappelissa. Muistotilaisuuden pitopaikaksi sopii esimerkiksi seurakuntasali tai muu juhlatila, kuten ravintolan kabinetti. Muistotilaisuuden voi pitää myös kotona hautajaisseurueen koosta ja muista järjestelyistä riippuen.

 

Hautajaispukeutuminen

Vaikka hautajaispukeutuminen on viime aikoina lähentynyt muuta juhlapukeutumista, hautajaisissa tulisi etiketin ja hyvien tapojen mukaan noudattaa silti hillitympää linjaa värien käytön ja korujen suhteen. Miehillä yleisin hautajaisasu ja varmin valinta on musta puku, jonka kanssa puetaan valkoinen kauluspaita ja musta tai tumma solmio. Myös naisilla musta asu, esimerkiksi housupuku tai polvipituinen hame tai mekko, on etiketin mukainen valinta. Mustat tai tummat kengät ja tummasävyinen ulkotakki täydentävät kokonaisuuden. Lapsille ja nuorille musta väri ei ole ehdoton, mutta tummempia sävyjä ja siistiä vaatetusta suositaan silti.

 

Käyttäytyminen siunaustilaisuudessa

Jos siunaustilaisuus pidetään kirkossa tai siunauskappelissa, vainajan sukulaiset istuvat oikealla puolella. Siunaustilaisuuteen saapuessa on kohteliasta esittää surunvalittelut lähiomaisille, mikäli he ovat ottamassa väkeä vastaan siunauspaikan ulkopuolella.

Omaiset sopivat etukäteen, lasketaanko kukkalaitteet kappelissa, kirkossa vai haudalla, ja ilmoittavat tästä hautajaisvieraille joko etukäteen tai paikan päällä. Tieto kukkalaitteiden laskusta voi olla myös painettuna hautajaisten käsiohjelmaan, joka jaetaan siunaustilaisuudessa. Toisinaan omaiset toivovat, että kukkalaitteiden sijaan hautajaisvieraat muistaisivat vainajaa vain yhdellä kukalla tai lahjoittaisivat kukkalaitteisiin varatut rahat vainajan toivomaan kohteeseen. Vainajan ja omaisten toivetta sekä muita hautajaisiin llittyviä ohjeita on kohteliasta noudattaa.

Jos hautajaisvieras ei pääse paikalle hautajaisiin, edesmennyttä voi muistaa adressilla. Muistoadresseja saa useimmista posteista, kirjakaupoista ja kukkaliikkeistä, ja sen voi lähettää joko omaisten tai vainajan osoitteeseen tai toimittaa muulla tavoin muistotilaisuudessa luettavaksi.

 

Arkun kantaminen ja kukkien lasku

Siunaustilaisuus päättyy yleensä loppusoittoon, joka kuunnellaan istuen. Mikäli arkku kannetaan hautausmaalle, omaisten etukäteen sopimat arkunkantajat siirtyvät arkulle loppusoiton päättyessä ja lähtevät viemään arkkua ulos. Omaiset seuraavat arkunkantajia ensin ja muut hautajaisvieraat seuraavat perässä.

Haudalla ensimmäisenä kukkalaitteensa laskevat lähiomaiset ja sen jälkeen sukulaiset, jonka jälkeen on ystävien, työtovereiden ja muiden hautajaisvieraiden vuoro. Kukkien laskemisen ja kukkalaitteen tervehdyksen lukemisen jälkeen pidetään lyhyt hiljainen hetki haudalla, jonka jälkeen arkun ääreltä poistutaan lähiomaisia hiljaisesti tervehtien ja silmiin katsoen. Tämä tapa osoittaa kunnioitusta lähiomaisia kohtaan ja muistaa heitä heidän surussaan. Puheiden vuoro on vasta muistotilaisuudessa.

 

Muistotilaisuus – viimeinen perhejuhla

Muistotilaisuus on siunaustilaisuutta vapaamuotoisempi ja sen tarkoituksena on kunnioittaa ja muistella vainajaa. Muistotilaisuutta voi ajatella edesmenneen viimeisenä perhejuhlana, jonne kokoontuvat hänen lähiomaisensa, ystävät ja muut hautajaisvieraat.

Muistotilaisuuden paikasta ja luonteesta riippuen tilaisuudessa on yleensä kahvitarjoilu, mutta tilaisuus voi sisältää myös ruokailun. Kahvin tai ruokailun jälkeen on vainajan muistelun vuoro. Tällöin yleensä luetaan adressit ja muut mahdolliset tervehdykset. Muistotilaisuudessa voi myös kertoa vapaamuotoisesti tarinoita edesmenneestä, jotka voivat olla hauskoja sattumuksia tai muistoja yhteisistä hetkistä. Muistotilaisuuteen tuodaan yleensä vainajan valokuva, joka asetetaan keskeiselle paikalle kynttilän kera. Tilaisuuden aikana voidaan soittaa vainajaan liittyvää musiikkia ja näyttää valokuvia vainajan elämän varrelta.

 

Edesmenneen ja omaisten toiveita kunnioittaen

Tärkeintä hautajaisetiketissä on huomioida mahdolliset toiveet hautajaisten kulusta sekä kunnioittaa edesmennyttä ja omaisia huomaavaisella pukeutumisella ja käytöksellä. Vaikka hautajaisetikettiä ei ole aina tarpeen noudattaa pilkuntarkasti, tapojen ja perinteiden tunteminen voi vähentää stressiä hautajaistilaisuudessa ja auttaa keskittymään edesmenneen muistelemiseen.

 

Lähteet:

Suomen hautaustoimistojen liitto ry: Hautajaisvieraana

Funera.fi: Muistilista hautajaisten järjestäjälle

Yle.fi: Hautajaisetiketti vapautumassa – tilaisuuteen jopa verkkareissa

Studio55.fi: Pukeudu hautajaisiin etiketin mukaisesti – tapakouluttaja neuvoo