Millaiset ovat kirkkoon kuulumattoman hautajaiset?

Yhä harvempi suomalaista kuuluu kirkkoon. Myös ei-kirkollisten hautajaisten järjestäminen yleistyy.

Uskontokuntiin kuulumattomien osuus on Suomessa kaksinkertaistunut vuoteen 2000 verrattuna. Hautajaisjärjestelyistä huolehtivia omaisia voi askarruttaa, millaiset hautajaiset tulisi järjestää, jos edesmennyt ei ole kuulunut kirkkoon.

Sekä kirkkoon kuulumaton että kirkkoon kuuluva voi ilmaista oman tahtonsa hautajaisista, hautapaikasta ja muistotilaisuudesta hautaustestamentissa. Mikäli hautaustestamenttia ei ole, omaiset tai muut hautajaisia järjestävät henkilöt tekevät hautajaisjärjestelyihin liittyvät päätökset.

Hautauspaikan ja hautaustavan valinta

Hautajaisia järjestävien on hyvä pohtia, mikä hautaustapa ja -paikka sopisi edesmenneelle parhaiten hänen maailmankuvansa ja hautajaisjärjestelyjen kulun huomioiden.

Evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien hautausmaat toimivat yleisinä hautausmaina, joten myös kirkkoon kuulumaton vainaja on oikeutettu saamaan hautasijan esimerkiksi läheisimmän seurakunnan hautausmaalta. Arkkuhautapaikkojen lisäksi seurakuntien hautausmailla on uurnahautapaikkoja sekä tuhkan sirottelualue.

Kun hautaustavaksi valitaan arkkuhautaus, omaisten tulee päättää myös hautamuistomerkistä. Uskonnoton hautamuistomerkki voi olla esimerkiksi tunnukseton hautakivi tai veistos.

Vainaja voidaan pyynnöstä haudata myös uskonnollisesti neutraalille tunnustuksettomalle hauta-alueelle. Tunnuksettomat hauta-alueet ovat useimmiten alueen seurakuntien ylläpitämiä alueita, joilla ei ole lainkaan uskonnollisia tunnuksia.

Mitä siunaustilaisuuden tilalle?

Kirkollisissa hautajaisissa hautaan laskua edeltää hautaan siunaaminen eli siunaustilaisuus. Myös kirkkoon kuulumaton voidaan siunata hautaan, jos omaiset tai muut hautauksesta huolehtivat henkilöt sitä pyytävät. Edesmenneen tahto siunaustilaisuudesta on kuitenkin syytä ottaa huomioon.

Ei-kirkollisissa eli ns. siviilihautajaisissa ei ole virallista kaavaa, vaan tilaisuus voidaan rakentaa edesmenneen tai omaisten tahdon mukaan. Hautajaiset alkavat yleensä kappelissa arkun äärellä pidettävällä saattotilaisuudella, johon voi kuulua musiikkia ja saattopuhe. Saattotilaisuuden jälkeen arkku lasketaan hautaan. Jos hautaustavaksi on valittu tuhkaus, hautajaiset voidaan järjestää uurnan laskun yhteydessä tai viettää vain pelkkä muistotilaisuus.

Muistotilaisuus

Kun hautaan lasku tai uurnan lasku on suoritettu, omaiset ja lähimmäiset siirtyvät yleensä suoraan muistotilaisuuteen. Muistotilaisuus on vapaamuotoinen tilaisuus, jossa muistellaan vainajaa, pidetään puheita ja luetaan osanottoja tai adresseja. Mikäli vainaja on päätetty haudata vain lähimpien omaisten kesken, muistotilaisuuteen voi kutsua laajemman joukon sukulaisia, lähimmäisiä ja ystäviä.

Ei-kirkollisen muistotilaisuuden pitopaikaksi soveltuu vainajan tai omaisen koti tai ravintolan kabinettitila tai muu julkinen tila. Muistopöytä on muodostunut sekä kirkollisten että ei-kirkollisten muistotilaisuuksien tavaksi. Muistopöydällä on valkoisen liinan päällä vainajan kuva ja kynttilä sekä kukkia. Pöydälle voi myös koota muutaman vainajan elämästä kertovan esineen. Muistotilaisuuteen sopii rauhallinen taustamusiikki, edesmenneen lempikappaleet tai elävä musiikki.

Lähteet:

Suomen evankelis-luterilainen kirkko

Espoon seurakunnat

Tilastokeskus

Pro-seremoniat.fi